keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Näin se homma etenee!

Taas on pari viikkoa puhdistettu, dialysoitu ja imetty ukkoa hemodialyysissä. 5x3 tuntia käy "päivätyöstä" näin sairaslomalla (plus toista tuntia valmisteluja ja lopetteluja). Ma-pe aamupäivät menee TAYS:ssa. Maanantaina oli viimeinen dialyysi kaulakatetrista ja nyt ollaan päästy jo pistämisen ihmeelliseen maailmaan.  

Neulat eivät sinällään ole minulle olleet mikään kauhun asia, tosin en minä nyt siitä nautintoakaan saa. Eka pistokerta oli sellainen opettavaisen ja ihmettelyn täyteinen kerta. Ei oikein tiennyt, että miltä se tuntuu. Varsinainen pisto ei satu, vaikka neula näyttää aivan hervottoman suurelta. Sain ihooni puudutusrasvaa, mutta enhän minä sitä osannut oikein käyttää, joten ei siitä mitään hyötyä ollut ekalla kerralla. Toisella kerralla puudutusrasvan käyttötapakin oli jo tullut tutummaksi :) 

Hervottomia neuloja


Kotidialyysikone AK 98

Ensimmäinen fistelidialyysi
Ma, ke ja pe ollaan kakkoshuoneessa, jossa on aina kerrallaan 6 tyyppiä, joten aamu on monesti odottelua, että saadaan kaikki kytkettyä koneeseen. Osa osaa jo itse, osa vielä opettelee, osa ei välttämättä halua itse edes osata. Se on omahemon parhaita puolia, kuten myös se, että vapaita paikkoja on TAYS:ssa ollut jatkuvasti. Ainoa huono puoli on, ettei iltavuoro pyöri kunnolla. Tiistai ja torstai on sitten rauhallisempia päiviä, jolloin me olemme harjoitteluhuoneessa. Siellä meitä on yleensä vain pari kolme kerrallaan. Yleisesti ottaen hemodialyysihoidot on minulta menneet tosi hyvin. Olen tykännyt käydä TAYS:ssa, eikä se ole aiheuttanut ylimääräistä mielipahaa :) Toki joka päiväinen ramppaaminen on raskasta, mutta se on nyt pakko, että saadaan ukko kuntoon. Ai niin, se iltavuoro. Se olisi tärkeää, jos kävisi töissä ja illat voisi sitten pyhittää dialyysille. Koska tämä ei vielä ainakaan toimi (toivottavasti joskus toimii) TAYS:ssa, niin tarkoitus on tosiaan ottaa hemodialyysikone kotiin. Sitten päivärytmi olisi 8 tuntia töissä, illat dialyysissä. Rankkaa, mutta se tässä on seuraavaksi edessä. Olen yrittänyt asiaa selitellä itselleni, että nyt illan turhamainen televisionkatselu on hoitoaikaa :)

Seuraavat viikot kuitenkin kesällä vielä harjoitellaan pistämistä ja rampataan TAYS:ssa. Ehkä kohta jo itse yritän pistää, tosin tällä hetkellä se onnistuu sen verran hyvin omahoitajalta, että ei kiirettä. Tosin kesälomat taitaa painaa hoitajilla päälle, joten siksikin olisi hyvä opetella se. Oman hoidon nopeutumista se toki auttaisi, kun ei olisi kiinni muiden rytmissä, mutta mihinkä tässä nyt kiire valmiissa maailmassa.

Paljon on ollut raskaita vaiheita, mutta nyt välillä myös tällainen positiivisempi päivitys. Hyvää kesänjatkoa kaikille!

Alla olevassa linkissä munuais- ja maksaliiton sivuilta tietoa kotidiayylistä.

Kotidialyysi