Munuainen on ollut kyydissä nyt vuoden ja 4 kuukautta. Matkalle mahtuu parit sairastelut, nolla hyljintää. Roppakaupalla lääkkeiden vähentämistä. Mielialavaihteluja, raivoa, iloa, masentelua ja riemua. Sitä ollaan vähän kuin vuoristoradassa, mutta sitähän elämäkin on, vuoristorataa.
"Ylös, alas, ylös alas, voi mikä kyyti!
Halusin aina mennä uudestaan.
Se oli niin mielenkiintoista minulle,
miten vuoristorata teki minusta pelokkaan,
säikähtäneen, sairaan, innostuneen
ja ihastuneen yhtä aikaa.
Toiset eivät pitäneet siitä, he menivät karuselliin.
Se vain kiertää ympyrää, eli se ei ole mitään.
Pidän vuoristoradasta enemmän,
siitä saa enemmän irti"
elokuvasta Parenthood/Perhe on paras
vuodelta 1989
Tästä on hyvä jatkaa. Painetaan duunia (9.1.2018 tulee vuosi täyteen täysipainoista työtä uudella munuaisella) käydään ulkomailla ja ajetaan elämän vuoristoradassa. Yritän, ensi vuonna enemmän nostaa kädet ilmaan ja nauttia kyydistä, enkä valittaa joka kuopasta ja tärinästä 😏
Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille! #eteenpäin
